Ursus Factory on helsinkiläinen energinen ja hillitön garagerock-duo, jota on viime aikoina soviteltu eri tahojen toimesta Suomen parhaimpien livebändien kunniakkaan joukon jatkoksi. Mitäksillä 2019 saamme todistaa orkesterin piinkovaa livemeininkiä, mutta sitä ennen kuulemme nyt hieman UF-kitaristilaulaja Jussin keväisiä kuulumisia juuri julkaistun uuden levyn ja sen tiimoilta toteutettavan kattavan kiertueen keskeltä.

 

Moi Jussi! Mahtavaa, että ensi kesän Mitäs-keikkanne varmistui hiljattain. Oikein mukavaa myös, että ehdit kiertueenne lomasta hetkeksi vaihtaa kuulumisia kanssamme. Mennäänpä siis asiaan. 

Julkaisitte juuri helmikuun lopussa uuden (loistavan) Pinkki Pilvi -albumin. Nyt kun levyn julkaisusta on kulunut hetki, miltä se omiin korviisi kuulostaa?

– Levynteon viime metreillä niitä biisejä tuli kuunneltua niin paljon, ettei niitä vähään aikaan tehnyt mieli enää kuunnellakaan. Biisit siirtyivät sittemmin liveen, ja ollaan kuultu niitä enimmäkseen liveversioina itse niitä soittaessamme. Itse asiassa eilen pitkästä aikaa kuuntelin Pinkki pilvi -levyä ja kyllä se taas kuulosti yllättävältä ja hyvältä. Aikamoista korvakarkkia!

Kiertueenne uuden levyn tiimoilta starttasi hetki sitten. Millä mielin nyt kierrätte Suomea ja onko askel keveä?

 – Askel voi tuntua raskaalta, kun sadat kilometrit taittuvat ja soittajan silmä haalistuu ”tuhansien” keikkapaikkojen valoista. Mutta sitten kun pääsemme itse pihviin, eli keikkaan, on kaikki raskaus tipotiessään. Pinkki pilvi -intron raikuessa askel kevenee lähes painovoimattomaksi hyppelyksi, kun pääsee leikkimään yleisön kanssa musiikin tahtiin. Porukka on myös paljon kuunnellut levyä, mikä on tuntuu kivalta, vaikka toki uusien biisien soittaminen keikalla on osittain jännittävämpää kuin vanhojen hittilekojen.

Siirretäänpä mietteet tulevaisuuteen. Millä mielin suuntaatte katseenne kohti kesää 2019 ja festareita? Osaatko sanoa, millainen setti Mitäksillä voisi olla luvassa UF:n keikalla?

– Pinkki pilvi -aikakauden UF sopii tulevaan kesään kuin MMM-festarit Urjalaan tai nyrkki naamaan! Mitäksillä tullaan näkemään voimaannuttava ja vapautunut Ursus Factory. Yhtye on varmasti hellässä mutta päättäväisessä iskussa, sillä seuraavana päivänä Mitäs-keikasta soitamme UF-keikan eräissä häissä. Sakea ja mielenkiintoinen viikonloppu on siis selkeästi tulossa!

Mitäs 2018. Kuva: Juha Kurri

Esiinnyit viime vuoden Mitäksillä kehutuissa MeriTuuli sekä Beibi P & Muovibabylon feat. Emma Ainala -kokoonpanoissa, joten tapahtuma on sinulle entuudestaan tuttu. Jäikö tämän tiimoilta joitain muistoja mieleen?

– MMM jäi mieleen hyvinä bileinä ja lukuisina keikkoina. Tässä festarissa on jotain pikkukekkereiden tuntua ja jotain megafestarin fiilistä, jotka kimpassa tekevät menosta aika ainutlaatuisen.

Mitä mielleyhtymiä tai tunteita Nuutajärvi paikkana herättää?

– Nuutajärvi herättää mielikuvat kesäisestä menosta ja taidemeiningeistä kiinnostuneista nuorista pellolla. Saattaapa jossain kuulua trancen hypnoottista jytkytystäkin. Ilmassa on suuren taidejuhlan tuntua ja palavan koivuhalon tuoksua; saunako se siellä lämpiää? Jossain Rotsi ja Jyrä tiksauttavat päivän ensimmäiset, kukkapaitoihin pukeutuneiden herrasmiesten soundcheckatessa soittimiaan. Lisäksi suussa maistuu jonkinlainen curry-riisiruoka, jonka epätyydyttävyys kruunaa täydellisen tunnelman kuin pikkiriikkinen piste i:n päällä.

Siirrytään nyt Mitäksistä ja festarimeiningeistä hetkeksi sinuun. Sinusta on kuultu aika ajoin käytettävän Beibi-lempinimeä. Mistä tämä Beibi-nimi juontaakaan juurensa?

– Minulla on eräs melko kiireinen kitaristiystävä, jota minulla on ollut kunnia silloin tällöin tuurata eri kokoonpanoissa (mm. funk-jamibändissä, jonka kautta tapasin UF- Allun ensi kertaa). Kerran kyseinen kitaristystävä tarvitsi tuuraajan, ei keikalle, vaan elokuviin kaverinsa kanssa. Jotta kitaristiystäväni leffaseuralainen tunnistaisi tuuraajan (eli minut) elokuvateatterin edustalta, oli hänelle annettu ohjeet: ”se on se jätkä, joka näyttää vähän isolta vauvalta. Tiätsä, beibi pelkonen?”.

Uudella levyllänne on mainio Pakko mennä keskukseen -laulu, jonka innoittamana keksin äärivilosoovisen ja moninapaisen kontekstikysymyksen, jota ei vain voi jättää kysymättä. Eli; vaikka aina onkin pakko mennä keskukseen, Mitäs-viikonloppuna ei ole, vaan pikemminkin päinvastoin. Vai onko kuitenkin? Onko Mitäkset itse asiassa tuolloin keskus?

– Myönnän että tämä kysymys on vaikea ymmärtää. Yritän kuitenkin.

Keskukseen meno tuntuu olevan melko pakollista kaikille. Kyseisessä kappaleessa voidaan ajatella viitattavan nimenomaan pakkoon ja sen toteutumiseen (myös) tilanteissa, joissa oletettavasti ollaan pyrkimässä keskusmaisista (keskustasta?) pois, kuten Nuutajärvelle esim. Helsingistä tai Tampereelta. Tästä seuraa:

a) Siirtymä MMM-alueelle tulee todennäköisesti useimmille sisältämään jonkinlaisen ”keskuksenläpikulkemiskokemuksen”, eli tavallaan MMM viikonloppuna on pakko mennä keskukseen.

Ja

b) Jos MMM-alueesta muodostuu ”keskus” esimerkiksi liiallisen pätemisen tai muun takia, aiheuttaa MMM-matka kokijalleen jo kaksi pakkoa mennä keskukseen.

Tästä seuraa siis se, että festareilla lienee aiheellista esittää kappaleemme ”Pakko mennä keskukseen”.

No näinhän se on! Mutta nyt haastattelun kääntyessä kohti loppuaan, esitetään random-kysymys. Onko yleisesti biiseissä fade-outeja nykyään liian vähän? Pitäisikö niiden tulla muotiin?

– Fadeout pitää laittaa, jos siltä tuntuu. En arvioi nykytilaa, koska se on liian monimutkainen arvioitavaksi! Sanonpa vain: kuinka monta hyvähköä fadeoutia kuuntelisit mielummin kuin yhden lässähtävän loppusoiton?

Haluatko lähettää haastattelun lopuksi terveisiä joillekin?

– Lämpimät terveiset MMM-tiimille, joka tekee ahkerasti ja väsymättömästi työtä, jotta Nuutajärvellä soi!

 

Kiitos Jussi ja kaikkea hyvää sinulle sekä Allulle tien päälle ja keikoille. Nähdään elokuussa Mitäksillä!

Mitäs 2018. Kuva: Esa Luoto

 

…Hyvät lukijat, shoppailkaahan talteen UF-levyjä ja Mitäs2019-lippuja vielä kun ehtii. Se acerca el verano!

 

Teksti: Manu Jalonen
Artikkelin ensimmäinen kuva: Kerttu Malinen